Kun olen kirjoittanut digitaalisen musiikin ostamisen ongelmista, se omalla kohdallani suurin este on jäänyt mainitsematta. Nimittäin se, että DJ:nä toimiminen ilman fyysisiä levyjä on tehty äärettömän vaikeaksi.
Vaikka jostain onnistuisin löytämäänkin toimivan DJ-softan, ja jos olisi varaa maksaa siitä, olisi vielä se kontrollien vaikeus. En tiedä voiko mitään DJ-softaa käyttää muuten kuin näppäimistöllä ja hiirellä. Se ei siis voi mitenkään olla helpompaa ja jouhevampaa kuin mikserin ja CD- tai vinyylisoittimien käyttö, koska ei voi samalla helppoudella käsitellä samanaikaisesti useammasta kanavasta tulevaa ääntä. En nyt kehtaa mistään miksaamisesta puhua, koska ristiinhäivytys on hienoin tekninen kikka jonka osaan tehdä. Se onkin sitten eri asia, noudatetaanko lakia sillä onhan se läppäri nykyään aika yleinen näky DJ-kopeissa.
Nämäkin ovat pieniä haittoja verrattuna lainsäädäntöön ja Teoston kohtuuttomuuteen. Laillisesti ostettuja digitaalisia tiedostoja ei nimittäin saa soittaa vapaasti vaan siihen tarvitaan erillinen lupa. Viimeksi asiasta kuullessani tuo lupa oli kohtuuttoman kallis harrastelija-DJ:lle, nyt en jaksanut metsästää tietoa Teoston kaoottisilta sivuilta.
Jos siis ostaa jonkun biisin fyysisellä levyllä, vaikkapa käytettynä niin ettei artisti saa siitä yhtään rahaa, saa soittaa sen esim. ravintolan hankkimien lupien puitteissa jossain klubi-illassa. Jos taas rippaa tuon biisin fyysiseltä levyltä kovalevylle tai ostaa sen digitaalisesti kaupasta (jolloin artisti jopa saa rahaa, vaikkakin ilmeisesti hävyttömän vähän), sitä ei saa soittaa yhtään missään. Ainoa mikä muuttuu on tallennusmuoto, käytännön tasolla musiikki on täysin samaa. Onkin surullista huomata kuinka kaikista digitaalisen ajan tuomista mahdollisuuksista musiikkiteollisuuden ainoa oivallus on se, että saman musiikin voi myydä äärettömän monta kertaa uudelleen.
Ei ole siis mikään ihme että ihmisiä ei kiinnosta lailliset verkkopalvelut. Yleisemmin mainittuja syitä ovat mm. kokoelman niukkuus ja epäluotettavuus (esim. Spotify), tiedostojen heikko hinta-laatu-suhde ja maksuvaihtoehtojen rajoitukset. Sekä tietysti materialismi, fyysisiä tuotteita kohtaan tunnettu mieltymys. Jos digitaalista musiikkia kohdeltaisiin edes jotenkin tasavertaisena formaattina fyysisten levyjen rinnalla, se olisi paljon houkuttelevampi vaihtoehto.
Jos vanhan formaatin tilalle tarjotaan uutta, huonompaa, niin ei kai se nyt myy jos sen paremmankin formaatin myynti laskee kovaa vauhtia. Minua harmittaa, että on "pakko" ostaa sellaisia epäekologisia fyysisiä ja tilaavieviä muovisiä läpysköjä koska musiikkiteollisuutta kiinnostaa voiton maksimointi eikä kuluttajan tai artistin reilu kohteleminen.
Linkittämäni uutisen tutkimustulos siitä, että suomalaiset eivät hyväksy laitonta verkkolataamista, on myös hieman kyseenalainen. Jos suoraan kysytään, niin kai aika suuri osa ihmisistä ihan sosiaalisesta paineesta sanoo ettei lainvastainen toiminta ole hyväksyttävää.
En oikeasti millään usko että piraattien ja epäpiraattien suhde oikeasti on 25-75. Suuri osa piraateista varmaan warettaa siitä huolimatta että pitää - ainakin kyselyssä kysyttynä - epähyväksyttävänä mitä tahansa laitonta toimintaa. Kenties kyse onkin vain siitä, että warettaminen on paljon yleisempää kuin sen hyväksyttävänä pitäminen. Ihmiset kun ovat taitavia toimimaan omien arvojensa vastaisesti. Yhtään Taloustutkimuksen tutkimusta luotettavampaa tutkimustulosta minulla ei tietenkään ole tarjottavana, kunhan spekuloin omaan kokemukseen perustuen ilman todellisia todisteita.
Upotanpa tähän vielä juhannuksen kunniaksi laitonta teemamusiikkia:
PS. Thom Yorke antoi tuossa hetki sitten mielenkiintoisia lausuntoja.
Vaikka jostain onnistuisin löytämäänkin toimivan DJ-softan, ja jos olisi varaa maksaa siitä, olisi vielä se kontrollien vaikeus. En tiedä voiko mitään DJ-softaa käyttää muuten kuin näppäimistöllä ja hiirellä. Se ei siis voi mitenkään olla helpompaa ja jouhevampaa kuin mikserin ja CD- tai vinyylisoittimien käyttö, koska ei voi samalla helppoudella käsitellä samanaikaisesti useammasta kanavasta tulevaa ääntä. En nyt kehtaa mistään miksaamisesta puhua, koska ristiinhäivytys on hienoin tekninen kikka jonka osaan tehdä. Se onkin sitten eri asia, noudatetaanko lakia sillä onhan se läppäri nykyään aika yleinen näky DJ-kopeissa.
Nämäkin ovat pieniä haittoja verrattuna lainsäädäntöön ja Teoston kohtuuttomuuteen. Laillisesti ostettuja digitaalisia tiedostoja ei nimittäin saa soittaa vapaasti vaan siihen tarvitaan erillinen lupa. Viimeksi asiasta kuullessani tuo lupa oli kohtuuttoman kallis harrastelija-DJ:lle, nyt en jaksanut metsästää tietoa Teoston kaoottisilta sivuilta.
Jos siis ostaa jonkun biisin fyysisellä levyllä, vaikkapa käytettynä niin ettei artisti saa siitä yhtään rahaa, saa soittaa sen esim. ravintolan hankkimien lupien puitteissa jossain klubi-illassa. Jos taas rippaa tuon biisin fyysiseltä levyltä kovalevylle tai ostaa sen digitaalisesti kaupasta (jolloin artisti jopa saa rahaa, vaikkakin ilmeisesti hävyttömän vähän), sitä ei saa soittaa yhtään missään. Ainoa mikä muuttuu on tallennusmuoto, käytännön tasolla musiikki on täysin samaa. Onkin surullista huomata kuinka kaikista digitaalisen ajan tuomista mahdollisuuksista musiikkiteollisuuden ainoa oivallus on se, että saman musiikin voi myydä äärettömän monta kertaa uudelleen.
Ei ole siis mikään ihme että ihmisiä ei kiinnosta lailliset verkkopalvelut. Yleisemmin mainittuja syitä ovat mm. kokoelman niukkuus ja epäluotettavuus (esim. Spotify), tiedostojen heikko hinta-laatu-suhde ja maksuvaihtoehtojen rajoitukset. Sekä tietysti materialismi, fyysisiä tuotteita kohtaan tunnettu mieltymys. Jos digitaalista musiikkia kohdeltaisiin edes jotenkin tasavertaisena formaattina fyysisten levyjen rinnalla, se olisi paljon houkuttelevampi vaihtoehto.
Jos vanhan formaatin tilalle tarjotaan uutta, huonompaa, niin ei kai se nyt myy jos sen paremmankin formaatin myynti laskee kovaa vauhtia. Minua harmittaa, että on "pakko" ostaa sellaisia epäekologisia fyysisiä ja tilaavieviä muovisiä läpysköjä koska musiikkiteollisuutta kiinnostaa voiton maksimointi eikä kuluttajan tai artistin reilu kohteleminen.
Linkittämäni uutisen tutkimustulos siitä, että suomalaiset eivät hyväksy laitonta verkkolataamista, on myös hieman kyseenalainen. Jos suoraan kysytään, niin kai aika suuri osa ihmisistä ihan sosiaalisesta paineesta sanoo ettei lainvastainen toiminta ole hyväksyttävää.
En oikeasti millään usko että piraattien ja epäpiraattien suhde oikeasti on 25-75. Suuri osa piraateista varmaan warettaa siitä huolimatta että pitää - ainakin kyselyssä kysyttynä - epähyväksyttävänä mitä tahansa laitonta toimintaa. Kenties kyse onkin vain siitä, että warettaminen on paljon yleisempää kuin sen hyväksyttävänä pitäminen. Ihmiset kun ovat taitavia toimimaan omien arvojensa vastaisesti. Yhtään Taloustutkimuksen tutkimusta luotettavampaa tutkimustulosta minulla ei tietenkään ole tarjottavana, kunhan spekuloin omaan kokemukseen perustuen ilman todellisia todisteita.
Upotanpa tähän vielä juhannuksen kunniaksi laitonta teemamusiikkia:
PS. Thom Yorke antoi tuossa hetki sitten mielenkiintoisia lausuntoja.
1 kommenttia:
Serato Scratch Live
Lähetä kommentti